Monikielisyys edellyttää monipuolisen kielikoulutuksen jatkumoa

16.5.2011

Tiedotustilaisuus Kokkolassa 17.5.2011

 

MONIKIELISYYS EDELLYTTÄÄ MONIPUOLISEN KIELIKOULUTUKSEN JATKUMOA

Monikielisyys auttaa luomaan yhteyksiä kansojen ja kulttuurien välille ja edistää suvaitsevaisuutta ja sosiaalista osallisuutta. Monien kielten taito (eli monikielitaitoisuus) on olennainen osa identiteettiämme ja välittömin keino ilmentää kulttuuria. Monikielitaitoisuus on myös tärkeä osa kansakunnan osaamisvarantoa.
     Peruskoulusta ja lukiosta tulee kuitenkin yhä harvempia saksan, ranskan, venäjän, espanjan tai muun kielen aloittaneita opiskelijoita. Ylioppilastutkintotilastot parhaana kansallisena mittarina osoittavat, että kaikkien kielten kirjoittamisen osuus on laskenut, ruotsin dramaattisesti. Toisaalta työelämän kieli- ja viestintätarpeiden kartoitukset ovat yli 20 vuoden ajan osoittaneet, että henkilöstön laajempi monikielisyys on tarpeen teollisuudessa ja elinkeinoelämässä. Pystyäksemme paremmin vastaamaan kansainvälistymisen ja globalisoitumisen haasteisiin, tarvitsemme siis kielitaitoista työvoimaa, joka on tottunut operoimaan vieraissakin kulttuureissa eri kielillä.
      Korkeakoulututkintojen tavoitteena on antaa kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet työelämään, mukaan lukien viestintä- ja kielitaidot. Nyt kuitenkin opetusresurssien leikkaukset ovat kohdistuneet kieliin siten, opiskelija voi ottaa opiskeltavakseen vain tutkinnon pakolliset kielet, englannin ja ruotsin/suomen. Koulutusyhteiskuntamme ei pidä tuottaa kansallista kielitaitovarantoa, joka keskittyy pääasiallisesti kahteen kieleen, englantiin ja ruotsiin, vaan on monipuolistettava ja laajennettava kansallista kielitaitovarantoamme yritysten, työelämän ja yhteiskunnan kansainvälisyyspyrkimysten tueksi. Koulutuksen järjestäjien olisi varmistettava kielijatkumo, joka mahdollistaa kielitaidon realistisen kehittämisen kouluasteelta toiselle.
     Kielenopetuksen merkitys sujuvan, toiminnallisen kielitaidon saavuttamisessa oivallettiin Kokkolassa jo 1990-luvulla, jolloin käynnistyivät sekä ruotsinkielinen kielikylpyopetus että englanninkielinen CLIL-opetus. Aktiivinen tutkimustoiminta sekä ohjelmien jatkuva kehittäminen ovat kannustaneet lisäämään uusia kieliä kokkolalaislasten kielivalintamahdollisuuksiin ja keväällä 2010 käynnistyivät espanjan- ja venäjänkieliset kielisuihkut useassa kokkolalaisessa päiväkodissa.
     Kielisuihkussa lapselle tarjoutuu leikinomainen mahdollisuus tutustua uuteen kieleen ja oppia sitä samalla tavalla kuin on oppinut oman äidinkielensä. Jatkossa kielten opiskelu on lapselle helpompaa ja tavoitteena on, että esiopetuksen jälkeen lapsilla on mahdollisuus jatkaa saman kielen oppimista sekä koulussa että koulun puolella.

Tiedotustilaisuuteen osallistuvat seuraavat henkilöt:

- Kielikeskuksen päällikkö FM Ritva Ala-Louko (Ammattikielten ja -viestinnän yhdistyksen varapj.), Rovaniemen ammattikorkeakoulu, ritva.ala-louko@ramk.fi  
- Yliopettaja, TkT Marjatta Huhta (Ammattikielten ja -viestinnän yhdistyksen puheenjohtaja) Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki, puh. 050-5973257, marjatta.huhta@metropolia.fi
- Yliopistonopettaja, FT Merja Meriläinen, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto, puh. 040-7518036, merja.merilainen@chydenius.fi
- Yliopettaja, KT Esko Johnson, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, puh. 044-5475840, esko.johnson@cou.fi