Mukana muutoksissa

Laura Vahteran artikkeli Proflangin kevätpäiviltä 2012 ja ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäiviltä 2012.

Mukana muutoksissa

Proflangin kevätpäivät ja ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät kokosivat yhteen alan ammattilaiset. Kevätpäivät ja neuvottelupäivät tarjosivat verkostoja, tukea ja inspiraatiota muutosten keskellä. Molemmat seminaarit vastasivat ammattikielten ja -viestinnän opettajien tämän hetken haasteisiin: muuttuviin työelämän vaatimuksiin, opetustapojen ja opettajuuden muutoksiin sekä muutoksiin ammattikorkeakoulujärjestelmässä.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (Keuda) tiloissa, Järvenpäässä, järjestetyt Proflangin kevätpäivät päättivät lukuvuoden 2011–2012 koulutustarjonnan toukokuun puolivälissä. Proflang oli koonnut mielenkiintoisen ja kansainvälisen ohjelman, jonka teemana oli luonnollisesti työelämälähtöinen kielten ja viestinnän opetus sekä kieliopintojen ankkuroiminen ammattiopintoihin eli käsite `blended learning`. Neuvottelupäivät puolestaan avasivat kuluvan lukuvuoden Porvoossa järjestetyllä seminaarilla 4.–5.10. Seminaari pidettiin Haaga-Helian kaksikielisellä kampuksella, jonka läsnäolo näkyi vahvasti. Porvoon uusi kampus on suunniteltu tukemaan nykyisiä moderneja oppimismuotoja; avarat ja viihtyisät tilat edistävät ryhmätyöskentelyä, tiedon jakamista ja uusien ideoiden syntymistä.

Kevätpäivien vieraat koostuivat monipuolisista työelämän ja yritysmaailman edustajista, joiden puheenvuorot olivat ehdottomasti päivien mielenkiintoisinta antia. Taitavat pääesiintyjät tarjosivat elämyksellisiä esityksiä sekä paljon uusia ideoita ja tietoa työelämän kieli- ja viestintävaatimuksista. Kevätpäivien iltapäivät kuluivat monipuolisten ideapajojen ja ammattikielten teemaryhmien parissa. Pienryhmissä käsiteltyjen teemojen keskiössä olivat kieliopintojen integroiminen ammattiopintoihin sekä yhteistyö työelämän ja yritysmaailman kanssa. Vieraat saivat hyödyllisiä esimerkkejä niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin kurssitoteutuksista.

Neuvottelupäivien pääesiintyjien esityksissä keskityttiin opettajuuden muutoksiin ammattikorkeakoulun kieltenopettajan näkökulmasta, uusiin oppimisympäristöihin ja monikulttuurisuuteen. Lisäksi neuvottelupäivillä järjestettiin Marjatta Huhdan (Metropolia) vetämä paneelikeskustelu kielitaidon merkityksestä työelämässä, joka toimi vastineena keskustelua herättäneelle HS:n pääkirjoitukselle (2.10.2012), jossa todettiin kielten opiskelun olevan ajanhukkaa. Neuvottelupäivät tarjosivat myös kielikohtaisia työpajoja, joiden teemoina olivat ajankohtaiset hankkeet ja kysymykset sekä uusien oppimis- ja opetusmenetelmien käyttö kielten ja viestinnän opetuksessa. Ohjelmassa oli myös huomioitu verkostoituminen ja tiedon jakaminen – parhaita käytäntöjä jaettiin kielikohtaisissa Sharing experiences -työpajoissa.

Tunnustus työstä ammattikielen ja -viestinnän hyväksi

Kevätpäivät käynnistyivät Ammattikielen ja -viestinnän pioneeri
-palkinnon luovutuksella. Tunnustuksen työstään ammattikielen hyväksi sai tänä vuonna Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Anneli Airola, joka palkittiin kunniakirjalla ja 2000 euron rahapalkinnolla.

Proflangin tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle, joka on tehnyt merkittäviä tekoja ammattikielen ja -viestinnän edistämiseksi Suomessa. Anneli Airola on kehittänyt suullisen viestinnän mittaamistaitoja, minkä vaikutuksena koulutuksessa on enenevässä määrin mitattu suullista osaamista. Hän on myös verkostoinut kansallisia hankkeita, joiden avulla hyviä käytäntöjä on levitetty koulutuslaitoksiin. Airolan ansioihin kuuluvat myös työelämän kieli- ja viestintätarpeiden tutkiminen, kielten ja viestinnän selvityksien julkaiseminen ja kielikoulutuksen parantaminen järjestelmällisen arvioinnin ja julkaisutoiminnan avulla.

Ammattikunnan hyväksi tehty työ on tunnustuksen arvoinen, ja Proflang ry. aikookin jatkaa palkinnon jakamista myös tulevaisuudessa. Toivottavasti palkinto kannustaa entisestään tekemään työtä ammattikuntamme eteen. Nähtäväksi jää, kuka palkitaan seuraavilla kevätpäivillä!

Sopeutuminen ja sopeuttaminen osana kieli- ja viestintätaitoja

Proflangin puheenjohtajan, Marjatta Huhdan vetämän kevätpäivien paneelikeskustelun teemana oli kieliammattilainen globaalin yritysympäristön toimijoiden työn mahdollistajana. Paneelikeskusteluun osallistuivat erikoissuunnittelija Anneli Airola, professori Leena Louhiala-Salminen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta, lehtori Tytti Suojanen Teknisen viestinnän yhdistyksestä sekä yritysedustajat, Senior Vice President Juhani Ristaniemi KONE Oyj:stä ja viestintäjohtaja Antti Miettinen Finnairilta, jotka valottivat näkemyksiään ja kokemuksiaan siitä, minkälaisia kieli- ja viestintätaitoja nykyinen globaali työympäristö tarvitsee.

Uutta ajateltavaa antoi mm. Antti Miettisen huomio siitä, että koulutuksessa tulisi yhä enemmän keskittyä kielten ja kulttuurien välisten yhtäläisyyksien luomiseen, ei vain erojen etsimiseen. Miettinen painotti, miten tärkeää on tiedostaa omat, mutta myös muiden kielelliset ja viestinnälliset vahvuudet ja kehitettävät puolet, ja tätä kautta sopeutua ja sopeuttaa omaa viestintäänsä. Tämä edellyttää havainnointia ja tiettyä herkkyyttä, joihin tulisi kiinnittää huomiota myös koulutuksessa.

KONE Oyj:n Juhani Ristaniemi nosti esiin selkeyden ja yksinkertaisuuden vaatimuksen viestinnässä, niin organisaatiotasolla kuin yksilöviestinnässäkin. Jotta yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa, pitää yrityksen vision ja strategian olla selväsanainen ja selkeä kaikille. Tämä on haasteellista etenkin kansainvälisissä yrityksissä, joilla on useita toimipaikkoja eri puolilla maailmaa. Hektinen työkulttuuri ja yhteistyö eri kulttuurien välillä pakottaa viestijät käyttämään yksinkertaista ja selkeää kieltä sekä monipuolisia viestintäkanavia. Aina ei voi käyttää täydellistä kieltä; välillä tieto on välitettävä mahdollisimman nopeasti ja yksinkertaisesti.

Uusi opettajuus ja työn ilo

Taina Paavola-Juurakon neuvottelupäivien esitelmässä kuvailtiin AMK-kieltenopettajuutta nyt ja tulevaisuudessa. Juurakko-Paavola käsitteli elementtejä, joista kieltenopettajan pääoma koostuu. Inhimillisen pääoman lisäksi etenkin sosiaaliseen pääomaan kuuluvien kontaktien ja verkostojen merkitystä sekä psykologisen pääoman merkitystä korostettiin. Psykologisella pääomalla tarkoitetaan elämistä muutosten keskellä, elinikäistä oppimista sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Tähän kuuluvia osa-alueita ovat itseluottamus, jonka avulla on mahdollista poistua omalta mukavuusalueelta, tulevaisuususko, johon liittyvät vahvasti työn tavoitteellisuus ja tarkoituksellisuus, sinnikkyys eli palautuminen vastoinkäymisistä, sekä viimeisenä optimismi, mahdollisuuksien näkeminen. Juurakko-Paavolan ajatus siitä, että tieto syntyy vuorovaikutuksessa ja että tieto ei vähene jaettaessa, kiteytti neuvottelupäivien ohjelmatarjonnan.

Myös Merja Fischerin kevätpäivien luento positiivisen vuorovaikutuksen merkityksestä tuloksellisessa työyhteisössä antoi ajateltavaa muutosten keskellä työskenteleville ammattikielten opettajille. Fischerin tutkimus on osoittanut, että yksilötasolla positiiviset kokemukset laajentavat ajattelumaailmaa, lisäävät luovuutta, hyvinvointia, itseluottamusta, luottamusta toisiin ja kasvattavat yhteisöllisyyden tunnetta. Organisaatiotasolla positiivisen vuorovaikutuksen on huomattu lisäävän tuottavuutta ja kannattavuutta.

Näin uuden lukuvuoden alkupuolella on hyvä muistuttaa itseään, että jokainen kohtaaminen on mahdollisuus luoda positiivista ilmapiiriä – myös muutosten keskellä! Toivottavasti moni inspiroitui vaikuttamaan kannustavan työympäristön syntymiseen positiivisella vuorovaikutuksella. Fischerin julkaisut ja lisätietoa aiheesta löydät osoitteesta www.posemotions.com.

Tutustu Proflang-yhdistyksen verkkosivuihin

Proflangin verkkosivuilta www.proflang.org löydät tarkempaa tietoa kevätpäivien ohjelmasta sekä runsaasti valokuvia kevätpäivistä ja osallistujista. Myös esiintyjien käyttämät materiaalit on koottu verkkosivujen materiaalipankkiin, joten voit kätevästi tutustua tarkemmin esitysten sisältöön.

Laura Vahtera (Yrkeshögskolan Novia)